Kolliisio vai kohina? Miten Kallion ilma toimii Ullanlinnassa?

Meille ihmettelytutkijoille ilmaantui mojova tutkimuskeikka: kahden (tarkkaan valitun) helsinkiläisen alueen ilmaston ja paikallissään analyysi. Ja ilmainen ilmanäytekin purkitettiin ilman muuta!

Ensin tutkimme ilman luonnetta Kalliossa. Tuulisena päivänä vastaan puski raaka ja samalla leppoisa paikallissää. Hieman epäkypsä viima pehmeni hiukan, kun siirryimme rannanpuoleiselta kaistaleelta sisemmäs Kallion ytimeen. Ensivaikutelma oli silti yksinkertainen ja kivinen.  

 

Mutta miksi kärvistellä vain omien tuntosarvien varassa, kun voi kysyä asiantuntijoilta eli paikallisilta?

”Ilma täällä on aika pölyinen”, kuvailee Kaneli-koiraansa ulkoiluttava kalliolainen Annika. ”Henkisesti Kallion ilmasto on suht vaihteleva. Joillekin sää voi olla liian vauhdikasta, jopa rauhatonta. Vähän boheemi ilmapiiri täällä on.” 

Kerromme Annikalle, että aiomme viedä purkissa Kallion ilmaa Ullanlinnaan. Mitä hänen mielestään mahtaa tapahtua? ”Jaa-a. Voi tulla kolliisio”, Annika arvelee.

Saa nähdä.

Seuraavaksi kysymme analyysiä Kallion ilmasta vastaan tulevalta Laukkaselta. ”Ihan hemmetin hyvä ilmapiiri, vaikka onkin Helsingin tuulisin paikka”, sanoo Kalliota rakastava Laukkanen. ”Täällä on tosi rentoa, homppelipaikkoja on joka puolella”, hän kuvailee. ”Elämän meininkiä. Kirkossa on upeita konsertteja ja sitten kulman takana leipäjono. Mun mielestä täällä on helppo hengittää.” 

Kallion kirkon edusta on ylevin paikka ottaa ilmanäyte. Ilma purkitetaan huolellisen tuuletuksen jälkeen, jotta kaikki ilman elementit ja ominaisuudet saadaan tasaisesti talletettua.

Sitten me ihmettelytutkijat lähdemme jännittynein mielin ratikalla kohti Ullanlinnaa. Mitä mahtaa tapahtua? 

Kun astumme ulos ratikasta, ilman erilainen luonne yllättää Kallion jälkeen. Vastaan liihottaa aromatisoitunut, jopa hieman hienostunut ilmasto. Aistimme runsasta värähtelyä ja monivivahteisuutta, samalla ilma tuntuu jotenkin vaateliaalta.

Ensimmäinen analyysi on, että Ullanlinnan ilma on edellistä otosta hieman jäykempi. Hengittäminen ei ole niin helppoa, pitää yrittää enemmän. Mutta kysytään taas paikallisen näkemystä.

Neitsytpolulla asuva Matti on pyörinyt näillä nurkilla koko ikänsä. Hän muistelee, kuinka hänet lapsena vietiin suojaan venäläisten pommituksilta läheisessä rakennuksessa. ”Ilmasto on nykyään suomenkielisempää kuin aiemmin”, Matti tuumii. ”Hyvä paikka tämä on asua, mutta ei täällä niin rentoa ole. Aika paljon vanhoja ihmisiä.”

Saammeko lisättyä rentoutta alueelle tuomalla sinne purkillisen Kallion ilmastoa? Ilmanäytteen vapauttamisen paikaksi valitaan Vuorimiehenpuistikko. Mitä tapahtuu, kun kansi aukeaa?

Purkista leijailee ulos mutkattoman oloista ja letkeää kalliolaista ilmaa. Ihmettelytutkijoiden kummastukseksi suurempaa ”kolliisiota” ei tapahdu, vaan purkitettu ilma sulautuu osaksi Ullanlinnan vivahteikasta ilmapiiriä. Kalliolaisuus on vain yksi aromi muiden joukossa tässä jopa kansainvälisessä ilmastossa. 

”Sulautuu ihan hyvin joukkoon, mutta näyttää menettävän jotain luonteestaan”, tiivistää toinen ihmettelytutkija.